maanantai 18. toukokuuta 2009

cuincka caunis ombi Se Bäevä



Aikaisin aa-aamulla au-rin-koo kun noo-usi niin laak-sosta la-au-luu-a kuu-uulla mää saain.

Nämä ovat niitä aamuja joita talvella muistelen ja joihin aina jää sellainen kaipuu ja nälkä saada niitä lisää. Lähdetään nyt liikkeelle siitä perusoletuksesta että "aurinko paistaa ja linnut laulavat," ja se on niin kertakaikkisen totta. Bonuksena lämmintä keliä, muttei polttavan kuumaa kuitenkaan. Loistava sää herätä aikaisin, juoda oman karvakeränsä (=aviomiehensä) seurassa kupillinen kahvia , jonka hän on miulle keittänyt sillä aikaa kun olen kellotellut viileissä lakanoissa auringon lämmittäessä varpaita ja pussilakanan poimuja. Kun ko. karvakerä sitten lähtee kohti uusia seikkailuja maakunta-arkistoon, on mukava jäädä hiljaiseen auringon valaisemaan kotiin. Köpötellä parvekkeelle vastatehtyjen kukka-asetelmien sekaan (on taas tullut hamstrattua tätä kasvipuolta...) ja juoda loput kahvista aurinkotuolissa ja lukea Raamatusta päivän Sanaa. Ja kuinka ollakaan, siellä apostolien teoissa Paavali reissaa juuri tähän kyseiseen vuodenaikaan Kosilla ja muualla Välimerellä. Eipä sillä, Italia ja muut Etelä-Euroopan maat ovat lähellä sydäntäni, mutta nyt en lähtisi Niinivaaran parvekkeeltani välttämättä sinnekään.

Kepeästi astelen tänään kouluun vasta puoliltapäivin. Lähdemme köröttelemään koulun pakuilla (jotka ovat melkoista romurautaa + ilmastointiteippiä) Kolille, jossa meillä on Torni-Gallerian taidenäyttelyn lehdistötilaisuus ja avajaiset. Jos hengailette Kolilla tässä parin viikon sisään, niin käykääpä siellä Torni-Galleriassa, joka on siinä Kolin kylällä. Ja käykää myös Sokos Hotellilla siellä "mäen" päällä, siellä on lisää taiteentapaista näyttelyssä. Onpa komeaa kun saa kunnian olla mukana molemmissa. Ihan mieltä lämmittää se. Ja aurinko.

Ihanaa ja iloista päivää kaikille!

perjantai 15. toukokuuta 2009

Huh


Noniiiiiiin. Tässä istun kun en muuta voi. Suihkussa kävin. Töistä tulin. Klo kahdeksan lähdin ja klo kahdeksan tulin. 2x tunti työmatkoihin ja siinä välissä 10h duunia. Siirsin kuutiotolkulla multaa silkalla jättiläismäisellä lihasmassallani ja mörisin samalla kuin painonnostajat yleensäkin (okei, no en mörissy kun piti esittää ettei muka tunnu missään). Ja sitten siivosin ison talon, onkohan siinä 120 neliöö. Joka ikisen pinnan puunasin jne. Olen siis ollut ahkera ja nyt sattuu joka paikkaan, se on kiitos työstä (palkkapäivään on vielä aikaa).

Tulipa nopeasti kirjoitettua tänne uutta matskua, johtunee kivoista kommenteista jotka paljastavat sen, että tätä lukevat muutkin kuin mielikuvitusystäväni.

Laitan tähän nyt tällaisen kuvan, löysin tän pääkallon sieltä multakasan alta ;) Onhan tuo aika puhtaan valkoinen, ja totuus onkin se, että tämä pääkallo liittyy tämänpäiväisiin töihini yhtä kiinteästi kuin hamsteri Prisman kassajonoon. You know? Eli eipä liiemmin liity :) Tämä piäkallo on osa Kolin maisemahissiin tulevaa ympäristötaideteosta, jota voi käydä kurkkimassa siinä kesäkuun puolen välin jälkeen. Aion laittaa tänne blogiin myös yhden muun kuvan samaan teokseen liittyen (minusta se on riemastuttava kuva, mutta ei välttämättä muiden mielestä.)

Jooh. Voisin olla pyhä nynny / nössö ja mennä nyt jo nukkumaan. Kiitos Herralle tästä päivästä, endorfiini virtaa (!!!) eli on helppo kiittää :D Hyvää yötä, Jeesus myötä.

P.S. siivotessa kuuntelin Radio Deitä ja riemastuin yhdestä biisistä jonka nimi oli "Kaiken takana on paimen" ja se meni ihan samalla tavalla kuin se biisi johon se leikillisesti viittaa. Hih!

torstai 14. toukokuuta 2009

Hahaa, kesä!




Jo puolet kesäkukista on hamstrattu!
Vielä kun ehtisi nauttia niistä ennen juhannusta niin olisi ihanaa. Nyt on kauheaa ja hirveää ja hikoiluttavaa tämä ajankäyttö. Koulussa mahdoton loppurutistus ja "yllätyskursseja" yms. Mutta pysyypähän aivot aktiivisina, kunhan eivät vain hirttäisi kiinni :) Ja kun on mukavaa raatamista niin eihän se silloin raatamista olekaan, eikös juu? Paitsi kun sitä mukavaa pakollista kertyy niin se kyllä hankaloittaa siitä nauttimista aika paljon sitten välillä. Asenteella ja hyvillä yöunilla pystyy onneksi vaikuttamaan jonkin verran omaan kiireisyyden tunteeseensa. Ja rukouksella tietysti, Herran haltuun vain kaikki kouluhommat ja muutkin jutut.

Oikeastaan ihan nolottaa stressata näistä koulutöistä, ja yritänkin tässä minimoida koko stressi-sanan käyttöä. Se on tietyn ihmistyypin suussa ärsyttävä sana, ihan kuin stressaava ihminen olisi jotenkin parempi kuin muut oikeuttaessaan olemassaolonsa kiireellä. Mutta tämä on vain kiukun aiheuttamaa puhetta: ei stressille aina mahda mitään, asioilla on tapana kasautua itsestä riippumattomista syistä. Itselläni on stressi niin usein, että koko sana on mennyt inflaatioon ja menettänyt merkityksensä. Sama siis jättää koko sana pois sanavarastosta. Ehkä koko sanan käyttö ruokkii stressin ja kiireen kokemista? Jos koko ajan hokee stressikiireahdistus niin ei siitä olo ainakaan helpotu.

Kevätstressiä on kouluympäristössäni melkolailla havaittavissa. Ympärilläolijoista lähes kaikki ovat pahantuulisia, itkuherkkiä ja hymyttömiä, leukaluut kiristelevät ja voimasanat singahtelevat. Hymyilevät hangonkeksit ovat vähissä, mutta kyllä niitäkin on pari näkynyt koulun käytävillä tässä toukokuun mittaan. Taitavat olla niitä vastavalmistuneita. Olisi niin mukavaa kun kaikesta omasta kiireestä ja ahdistuksesta huolimatta voisi helpottaa toisen taakkaa (vaikka hieromalla hartioita vapaamuotoisessa torikokous-henkisessä palaverissa jossa kaikki huutavat toistensa päälle).

Voisin oikeastaan laittaa tänne vähän kevään hommiin liittyvää kuvamatskua, ainakin minusta ne ovat kiinnostavia. Niin kuin koko kevät on kaikesta kiireestä huolimatta ollut. Niissä ei ole kuvattu torikokouksia, valitettavasti.

Kevät- ja kesänäyttelyiden järjestelemistä ja suunnittelua on tässä tosiaan ollut (näillä näkymin 9 miun työtä pääsee kesänäyttelyihin Kolille, jeeee! Osa saattaa vielä pudota jos tilanahtaus yllättää. Ja sitten yksi yhteistyössä tehty iso ympäristötaideteos) ja viikonloput oon ollut töissä. Niin, että nyt on eka vapaapäivä kolmeen viikkoon :O Mutta älkää luulko että kehuskelen sillä tai esitän sen vuoksi marttyyriä, sellainen on ällöttävää. Tässä päivänä muutamana kun erehdyin ääneen toteamaan tästä ns. työputkesta niin heti oli yksi siinä vieressä pistämässä paremmaksi "en oo saanu pitää yhtään vapaapäivää koko tämän koulun aikana". Kyllä ärsytti, kyllä aikuisen ihmisen pitää osata itselleen vapaata järjestää. No jos ei kerran itse järjestä itselleen vapaata kun mieluummin on työtaakkojen marttyyri ja ties mikä protestanttisen työmoraalin pyhimys niin pitäköön marttyyrishownsa, olkoon. Itseäni tuollainen asenne vain korpeaa aika lailla, itse asiassa se korpeaa ihan sikana. Ihmisellä on lupa levätä, PISTE.

Harmi kun tuli niin pilvistä, tai no toisaalta, ihan OK. Huomenna on muuten järkky vastatuuli kun poljen töihin Lehmoon sen 12km. Katsokaapa vaikka ikkunasta!

Iloa päiväänne, mie olen hyvällä tuulella ja Herra on hyvä.