Sivut

torstai 4. kesäkuuta 2009


Arvaa, ketkä! Vinkki: Morsiamella on nykyisin musta tukka, sulhasella pitkä ponkkari ja kunnon parta.

Häistä puheen ollen. Makken veljen häät ovat tulevana lauantaina Seinäjoella, sinne alkaa nokkamme osoittaa huomenna. Tämä on toinen kerta kun käyn Pohjanmaalla häiden merkeissä. Edellisissä häissä valssina tanssittiin "Mikki Hiiri merihädässä".

Eräät ystäväni inhoavat häitä syvästi. Monesti saan kuulla häissä sattuneista jutuista, jotka ovat NIIN tyypillisiä, mutta tosi ärsyttäviä :) Hauskahan tällaisia juttuja on kuunnella, koska tilanteet kuulostavat itsellekin tutuilta, mutta mie tykkään häistä silti! Paljon!

Tuskin kenenkään ihmisen hääpäivä on hänen elämänsä onnellisin päivä. Olisi muutoin aika kurja loppuelämä tiedossa. Omat häämme elokuussa 2003 olivat ainakin "ihan jees", mutta siihen se sitten jäikin. Itsehän tietysti - kun olen tällainen sosiaalipallero joka salaa tykkää olla prinsessa - tykkäsin kovasti siitä kun oli sievä mekko ja tiarakin ja kaikki kynsistä hiuksiin oli kerrankin viimeisen päälle. Aika harvinaista minun tapauksessani, yleensä jokin kohta aina repsottaa.

Makkellehan hääpäivä oli lähinnä kärsimystä, hän ei vieläkään suostu katsomaan edes häistä otettuja valokuvia :D Makkea puku ahdisti ja kiristi ja hänen hermonsa olivat katkeamispisteessä, kun piti olla koko ajan näyttelyeläimenä. Koko ajan oli joku nykimässä johonkin suuntaan ja "hymyile, otetaan kuva", "otetaan vielä viidessadaskuudeskymmeneskahdeksas kuva", "otetaan yhteiskuva siusta ja anopista", "otetaan yhteiskuva siusta ja Sadun kumminkaiman koirasta" jne. Itsestänihän on mukavaa olla linssiluteena. Mutta Makke ei yleensä suostu valokuviin missään olosuhteissa. Omissa häissään hänen vain oli pakko. Miesrukka. Niille, jotka eivät ole hääalbumiamme nähneet, voin kertoa, että Makkesta on tasan 4 valokuvaa joissa hän hymyilee. Muissa hän irvistelee tuskaisesti, näyttää kieltä, tai on muuten vain sen näköinen että "voi kun pääsis piiloon".

Tulevissa häissä Makkella on varmaankin mukavampaa, koska hän saa soittaa häämarssin. Mies kun pääsee (valkoisen) flyygelin taakse niin kyllä kelpaa. (Ehkä jotkut uhkarohkeat saavat hänet tallennettua kamerallaan, kesken häämarssin soittamisen ei ainakaan pinkaista karkuun tuosta vain.)

ONNEA AKILLE <3 ANNIKALLE!

3 kommenttia:

  1. kuulostaapa tutulta, tatullaki on meidän jokaisessa hääkuvassa tuskanen ilme ku sekään ei tykänny kuvien otosta :D

    hilde

    VastaaPoista
  2. Voi toisia :) Aluksi olin vihainen, mutta eihän se olis itsestäkään kivaa jos pitäisi koko päivä tehdä jotain omasta mielestä epämukavaa vain siksi että ympärillä olevat ihmiset ja tapa niin vaatii - ja olis vielä niinkin tärkeä päivä kuin omat häät kyseessä...

    VastaaPoista
  3. Siinä tapauksessa olkaa ihan onnellisia että ei ollut "oikeeta" valokuvaajaa häissä. Tommonen kuvaushaluttomuus kun olisi aika stressin paikka kuvaajalle, "mitä mä teen väärin, miten mä saan sen tulemaan pyydettyyn kuvaan" ja "mä tiedän että se on mun vika jos en saa hyvää kuvaa sulhasestakin". Kuva kun on käyttökelvoton jos joku ei toimi siinä. Silloin se on oikeasti vain kuvaajan syy. Huh, lucky me :D

    Kun olsitta tullu tänne pohjammaalle vasta nyt, niin oltaisiin yhdistetty matkustusvoimamme :)

    VastaaPoista

Jokainen kommentti on ilo :)