Sivut

maanantai 9. marraskuuta 2009

Jes!

Tänään heräilin ajoissa jotta ehtisin tehdä ...öö... gradua taas. Meinaa pukata stressiä! Kävin hyvällä sauvakävelyllä ja tuli siinä ehkä vähän kiukuteltuakin tuonne yläkerran suuntaan. Oli paha mieli siinä, kun taas tuntui että pitäisi olla monta Satua, että riittäisi. Riittäisi kenelle? Jumalalle ainakin riitän, ja se on ainoa asia jolla loppupeleissä on väliä. Jos ohjaudun elämässäni sen mukaan mitä muut ihmiset (tai minä itse) asettaa riittävyyden mitaksi, olen täysin pääsemättömissä, elämä menee hukkaan, ahdistaa, ja menen ihan lukkoon. En riitä kaikkeen!!! Sen sijaan minun pitää ohjautua sen mukaan, että tosiaankin riitän Jumalalle: silloin on elämä kaikin puolin merkityksellisempää ja ehdin useammin lähimmäisellekin avuksi kun saan tehdä sen vapaaehtoiesti enkä sisäisestä pakosta (syyllisyydestä). Uskossa vaikka oon ollu jo 11 vuotta, niin silti ei meinaa mennä jakeluun se, että Taivaan isälle saa myös purnata eikä tartte Hänelle esittää mitään kympin hymytyttöä, jota ei koskaan ärsytä tai joka aina vaan haluaa uhrautua muiden hyväksi. Lohdullista on tietää, että Taivaan Isältä ei rakkaus taikka jaksaminen minun suhteeni lopu vaikka en sellainen pyhimys olekaan.

Kun tulin kotiin, niin kävin mailit yms. läpi. Sain ystävältä postia, joka piristi: hän oli saanut peräti KAKSI loistavaa työtarjousta, hänen ei tarvinnut muuta kuin valita niistä mieleuisampi :) Niin että kiitosta yläkertaan vain! Ja sitten tuli postista kirje, jossa ilmoitettiin että Makke oli hyväksytty työkkärin rahoittamaan projektiin jossa hän saa tehdä kesken jääneet opintonsa loppuun työkkärin rahoituksella! Niin että kyllä nyt kelpaa! Ei tarvinnut olla kauaa pahalla mielellä. Eikä olisi tarvinnut olla pahalla mielellä sitäkään vähää jos olisin vain uskossa vahvempi. Niinpä niin, pitäisi vaan älytä luottaa Jeesukseen entistä enemmän, hän on 1000 x sen arvoinen...

Nyt mie lähden hammaslääkäriin! Jee ?

Huh, naapurissa riehutaan taas. Kunnon kirkumiset. Pitäsiköhän mennä pimputtamaan ovikelloa?

2 kommenttia:

  1. Siis HÄH! Tulin juuri hamaslääkäristä, ei oo ikinä kyllä mennyt hommat tällä lailla: kaksi minuuttia ehdin istua tuolissa ja sen jälkeen miut lähetettiin viisaudenhammas kädessä kotiin. En ehtinyt tajuta mitä tapahtui! (Menin h.lääkärille siksi kun "takahammas tuntui vähän oudolta". Eipä tunnu enää, tuossa se on purkissa)!

    VastaaPoista

Jokainen kommentti on ilo :)