lauantai 30. tammikuuta 2010

Kova juttu

Tässäpä elämäntarinaa. Kannattaa tsekata O_o


KLIKKAA TÄSTÄ

"Ennen uskoontuloaan Luisa koki olevansa mies naisen kehossa. Vuosien uskossaolon ja monien Jumalan eheytysprosessien jälkeen Luisa voi kokea olevansa nainen. Luisa oli ennen uskoontuloaa mukana myös huumekaupassa ja prostituutiossa. Tällä videolla Luisa kertoo lyhyesti oman tarinansa."

Suosittelen!!!

keskiviikko 27. tammikuuta 2010

Pieni tai iso ihme, hienoa kuitenkin :)

Lääkäri soitti. Olipas se mukavaa.

Miulla oli kilpirauhasarvot inhottavasti koholla, kun kävin joulukussa testeissä. Nyt se lääkäri soitti, että viime viikolla otetun testin mukaan kilpirauhasarvot ovat "romahtaneet" normaaleiksi ihan itsestään :) Jumala näköjään kuuli niin lukumäärältään kuin laadultaankin vähäiset rukoukseni ja hoiti ainakin tämän yhden asian kuntoon.

Jumala voi siunata tsiljoonalla tavalla, ja paraneminen on niistä yksi. Uskon asiaksi jää, pitääkö paranemista minun tapauksessani Jumalan aikaansaannoksena vai hyvänä sattumana. Itse uskon ensin mainittuun. Myös siinä asiassa, että astmani parani kun tulin uskoon 14-vuotiaana. Ennen sitä en pystynyt juoksemaan ollenkaan (oli sää mikä hyvänsä) tai olemaan ulkona ollenkaan jos oli enemmän kuin -15 astetta pakkasta. Nykyisin pystyn juoksemaan (koska olen usein myöhässä) vaikka -25 C pakkasessa. Vaikka Jumala sallii kaikenlaista ikävää tapahtua, niin kyllä Hän silti huolen pitää. Vaikka ei olekaan minulle mitään velkaa, päin vastoin! Ihme tai ei, kiitos kuuluu yläkertaan!

Joskus kuulee jonkun sanovan, että Jumala on epäoikeudenmukainen parantaessaan jonkun ja jättäessään jonkun toisen sairaaksi. Minusta tämä vastakkainasettelu kertoo enemmänkin jotain valittajasta itsestään kuin Jumalasta. Jos Jumala armonsa takia parantaa jonkun, niin eihän se ole keneltäkään muulta pois. Riippuu ihmisen omasta näkökulmasta, näkeekö hän Jumalan päivittäisen avun jokaisen ihmisen elämässä. Ja kadehtiiko, jos kaveri saa pahaan oloonsa helpotuksen.




Tämän tekstin kuvitukseksi otin Levels-lehteen tekemäni kuvan, joka liittyi alunperiin tekstiin "Olen arvokas".

maanantai 25. tammikuuta 2010

Kortteja

Nyt on mennyt sen verran kuvalliseksi tämä blogi, että pitäydytään nyt sillä linjalla vielä jonkin aikaa.

Eli tässä muutamia askartelemiani kortteja. Laittelen myöhemmin lisää :)

Tämän kortin sai Aaron, joka syntyi viime syksynä Briteissä. Aaronin äiti on englantilainen serkkuni. Näin ollen Aaronin isovanhemmista osa on englantilaisia isän puolelta ja osa suomalaisia äidin puolelta. Isänsä puolelta hän on jenkki, mutta hänen ukkinsa on juutalainen ja mumminsa saksalainen (!). Että siinäpä monikansallinen mukula: jenkkiläis-brittiläis-suomalais-saksalais-israelilainen.

Tämän kortin sai Akseli, joka on ihan reilusti Pohjanmaalta, vaikka syntyikin Joensuussa.

Ja tämä kortti meni valitettavasti osanotto-tarkoituksessa eräälle ystävälleni. Vaikka moni vauva on terve ja pullea, kaikki eivät ehdi edes maailmaan asti :*(.

Ja jotkut taas porskuttavat kuin naapurin 94 vuotta huhtikuussa täyttävä Siiri.

Tämän kortin tein ukilleni. Sen sisällä lukee viesti, joka voisi yhtä hyvin koskea ketä tahansa meistä. Ja missä tahansa yllä olevien korttien kuvaamissa tilanteissa : "Muista, että Jeesus auttaa!"

tiistai 19. tammikuuta 2010

Pakko pistää näitä tännekin...

...vaikka vasta postasin nuo uusimmat maalaukset. Mutta kun en malta!

Kaikki raskaana olevat, huomio! Mie maalaan! Ilmaiseksi! Teen sitten näyttelyn näistä kuvista, mutta tartten vielä lissee maalattavaa ;)

Renkolan Tainalle iso kiitos dokumentoinnista ja Pitkäsen Sallalle mallina olemisesta.



maanantai 18. tammikuuta 2010

Viimeisimmät maalaukset

Tässä on kolme viimeisintä maalaustani!

"Kliivia" on henk. koht. suosikkini, ja tein siitä myös etsaus & akvatinta- laatat (yht. 3 kpl: kelt, pun. sin.) joilla voin painaa melko lailla maalausta muistuttavia grafiikan vedoksia. Tämä on graafisuudessaan ehkä se tyyli, jolla mieluiten tulen maalaamaan jatkossa.

(Tauluissa oleva nimeni on laitettu jälkeenpäin photarilla, ei se oikeasti tuolla lailla ole siellä.)


Laitoin tähän myös kaksi muuta maalausta, joiden tyyli on puolestaan ihan erilainen. Tuohon kaupunkimaisemaan en ole vielä tyytyväinen, saatan pistää sen vielä ihan uusiksi, jos jaksan. Suapi nähdä.



Ja tämän viimeisen tyyli olikin jo sitten ihan toisenlainen.


Kerro, mikä näistä on oma suosikkisi (ja miksi), niin tulen suuresti iloiseksi ;)

keskiviikko 13. tammikuuta 2010

Apua Haitille

Haitilla oli paha maanjäristys, jossa tuhansia on kuollut ja valtava määrä porukkaa on hautautuneena raunioihin. Jos haluat auttaa rahallisesti, niin suosittelen Fidaa joka lienee paikalla jälleen kerran ensimmäisten joukossa! Fidan sivuilta löytyy viitenumero nimenomaan katastrofiapuun.

Fida ja Euroopan helluntaikirkkojen avustusjärjestöt toimittavat Haitiin juomavettä ja elintarvikkeita sekä klinikan, hoitohenkilökuntaa ja lääkkeitä. Apu toimitetaan perille yhdysvaltalaisen Convoy of Hope -kumppanijärjestön kautta, jolla on Haitissa kenttätyöntekijöitä ja avustustarvikevarasto.

Fida International 228718-5256, viite 72656

maanantai 11. tammikuuta 2010

Paljon uutta :D

Nyt on kotisivut tehty! Enkä käyttänyt edes mitään palikkaohjelmaa, vaan koodasin ja kaikkea. Tosin opettajan piti olla kyttäämässä niskan takana aika pahuksen monta kertaa prosessin aikana ;) Nyt tämä on siis julkaistu, mutta jos joku haluaa auttaa minua noiden koodien kanssa loppusilauksen tekemisessä, niin otan avun miellelläni vastaan. Muutama bugikin sieltä löytyy, kuten ette varmaan voi olla huomaamatta :( mutta niihin just apua tarttenkin...

http://kotisivut.edu.ncp.fi/~0700772

Ja tässä yhteydessä on ihan pakko mainostaa myös "Rumaa blogia" jonka lukijaksi menin oitis. Naurettavaa settiä...

www.rumablogi.blogspot.com

sunnuntai 10. tammikuuta 2010

Kumma kun ovet aukee vaikken niihin itse koske!

Torstaina löysin itseni istumasta seurakunnan lähetystiimin kokouksesta. En kuulu kyseiseen tiimiin, mutta minut oli pyydetty sinne. Kokouksessa käsiteltiin asiaa, josta olen haaveillut jo useamman vuoden. Haaveestani löytyy päiväkirjamerkintöjä ja jotkut ystäväni muistavat kuinka olen heille kertonut haaveestani itkun tirahduksen säestyksellä. Nyt sitten näyttää siltä, että haaveeni toteutuu kuin itsestään, vaikka en suomeksi sanottuna ole laittanut rikkaa ristiin asian puoelsta. En ole ensinnäkään jaksanut, koska nykyisistä srk:n hommista ja kaksinkertaisesta opiskelusta selviäminenkin on tuottanut päänvaivaa. Toisekseen en ole tehnyt asian eteen mitään siksi, että sen toteutuminen tuntui mahdottomalta monestakin syystä, ei vähiten ajan ja rahan puutteen takia.

Nyt haaveeni sitten näyttää toteutuvan jo ensi kesänä!!! Ja täysin ilman omaa ansiotani! Homman nimi on tämä: olen kokenut vuosia vahvaa kutsumusta maahanmuutajatyöhön. Ja nimenomaan kuvataideopetuksen ja draamaopetuksen kentällä. Nyt olemme laittamassa srk:sta kootun tiimin kanssa hakemusta Opetusministeriölle rahoituspuolesta, jotta saisin käyttööni tilat ja ... palkkaa! Uskomatonta! Siitä en uskaltanut edes haaveilla! Haaveilin silloin joskus vain jotta minulla olisi aikaa ja resursseja kurssien pitämiseen... ja nyt saan näköjään vielä rahojakin. Voin maksaa kesällä vuokran! Ja syödä! Ja ostaa kursseille maaleja, kyniä ja kaikkea, vauuuuu!!! Näin ratkesi nekin ongelmat joita en ollut aikaisemmin tiedostanut, kuten se, että opintotukeni loppuu keväällä. Rahantulo katkeaa kuin seinään, koska en ole oikeutettu työmarkkinatukeenkaan, koska olen edelleen kirjoilla AMK:ssa vaikka valmistunkin kesällä yliopistosta. Niin että ensi kesän rahahuoli taisi ratketa samalla kun pitkäaikainen haaveeni toteutuu. Ihan törkeää :D !!!

Hakemukset pitää vielä lähettää opetusministöriölle, ja apurahan saamiseen liittyy aina epävarmuustekijöitä. Mutta koska tämä asia on mennyt eteen päin ihan kuin itsestään, niin en voi olla uskomatta etteikö meille näytettäisi rahoitustaholtakin vihreää valoa.

Koko prosessi lähti liikkeelle täysin odottamatta: kaverini lakkiaisissa joulukuun lopulla eräs rakastettava rouva, jonka kanssa olen muutaman kerran jutellut srk:ssa, sanoi minulle vaivihkaa kakkukahvien lomassa, että hän saattaa pystyä järkkäämään miulle kesätöitä opetusministeriön rahoituksella. Olin jo tästä ihan äimänä. Ja sitten seurasi vasta paras juttu, eli se, että kyseessä olisi nimenomaan tällainen prokkis, joka vastaa pitkäaikaista haavettani (josta tämä rouva ei edes tiennyt). Ihan uskomatonta, olen tosi iloinen! Kiitos, Jeesus!

"Kaikki mistä uskalsinkaan unelmoida on niin pientä sen rinnalla, mitä annat" kirjoittaa lauluntekijä Jumalalle. Voin kyllä yhtyä tähän entistäkin painokkaammin!

Tasaa kaikki

keskiviikko 6. tammikuuta 2010

Kakku paistuu uunissa...

...ja tässä häntä odotellaan valmistuvaksi. Sovitaan, että kyseessä on loppiaiskakku. Vapaan kanan munista tietenkin. Vaikka olen raaka ja verinen lihansyöjä, saa tavalliset kananmunat sydämeni särkymään. Kun toiset ovat siellä häkissä. Raukat. No, nämä lähituotannon vapaan kanan munat ovat hauskoja: kahdessa munassa oli kaksi keltuaista :D Neljä keltuaista kahden hinnalla! Nammmm, kolesterolia...

Mutta kananmunasta talvimyssyyn (kirjaimellisesti). Tässä muutama SKANNATTU kuva joululoman tuotoksista. Kamerani on rikki ja haaveilen uudesta, mutta nou mani. Makkelle neulomani hattu on niin iso, ettei se mahtunut kokonaan edes A4-skanneriin. Hattu on tarkoituksella tehty väljäksi niin että se roikkuu takaraivolla eikä purista muutenkaan. Oma hattuni on aivan pikkuruinen, niin että jos päätän kihartaa hiusten
latvoja, jäävät ne näkyviin :) Ja pitihän lapasiakin aloittaa, jotta olisivat sävy sävyyn myssyn kanssa.