Sivut

lauantai 26. maaliskuuta 2011

Työttömän aurinkoinen aamu

Nyt sitä ollaan työttömänä ainakin muutamia viikkoja, kunnes seuraava pätkä tulee kehiin. Silloin näemme Lappeenrannassa, mutta vain kolmen viikon ajan. Vaikka eihän sitä tiedä, miten Herra asiat järjestää jo ennen sitä. Hän pitää huolen.

Aurinko paistoi, ja kuuntelin aamukahvilla paikallisradiosta omaa ja ystäväni ääntä. Mieli oli hyvä ja levollinen. Miten voikin olla niin varma siitä, että kaikki järjestyy. Ehkä nyt on levon aika (...ainakin pari päivää...) Jospa sitä inspistäkin rysähtäisi jostakin että saisi raapustettua oparin tässä muutaman viikon kuluessa.


Vielä erityiskiitos kaikille edellisen postaukseen kommentointiin osallistuneille. Ainakin allekirjoittaneen mielestä se on ollut blogin tähän asti parasta antia. Keskustelu jatkukoon täällä tai missä hyvänsä, kunhan jatkuu. Asia on sen verran tärkeä, ettei sitä voi ohittaa välinpitämättömästi. Niin kauan, kuin joku välittää, ihmisillä on toivoa. Okei, tämä oli ehkä vähän halpahintainen iskulause, mutta eikös se kuitenkin ole niin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jokainen kommentti on ilo :)