Sivut

maanantai 27. kesäkuuta 2011

Pohdintoja: Kesäkuvia ja stressin paketointia

Hyvää juhannuksenjälkeistä kaikille!

On se kumma, miten työttömän papereilla porskuttavallekin pukkaa jatkuvasti stressiä! Hölmön hommaa, sanon minä. Ihan pienet asiat kertyvät helposti isoksi möykyksi ja ikkunoiden pesemisestä ja nurmikonleikkuusta tulee kynnyskysymyksiä. Mikähän siinä suorittamisessa on, kun siihen sortuu niin töissä ollessaan siinä missä kotona öhmöttäessäänkin.

Ihan kuin ei voisi olla "vapaalla" koskaan, vaikka kakki olosuhteet antaisivat myöten. Kai miulla on hyvin pahansisuinen yliminä ;) Sitä olen tässä yrittänyt kesyttää jo useamman vuoden. Äiti- ja mummovainaa ne olivat molemmat sellaisia stressipusseja, että ei mitään rajaa. Stressi on sellainen opittu kirous, että haluan katkoa siltä kaikki jänteet ja pilkkoa sen nivelet. Miun pitää olla jatkuvasti skarppina, etten anna suorittamiselle jalansijaa. Aktiivisuutta se vaatii.


Tässä oikein rento kesäkortti 30-vuotiaalle ystävälleni. Hän on viisas nainen. Kova tekemään töitä. Kortissa on teksti: "Elämän tarkoitus ei ole ihmisille suorittaminen, vaan Jumalan palveleminen. Eikä se ole suorittamista!" Paradoksi, joka pitää kokemukseni mukaan paikkansa. Jos Jumalalle alkaa suorittaa asioita, on kyse sairaasta uskosta - terve, raamatunmukainen usko vapauttaa meidät kaikesta suorittamisenpakosta. Jeesus toki kutsuu seuraajiaan hyviin tekoihin, mutta kaiken lähtökohta on lepo Hänessä. Jeesus on jo tehnyt kaiken puolestamme! On se vaan niin hienoa. Kyllä sen ymmärtää sanojen tasolla, mutta sisäistäminen vie aikaa. Kyseessä on asia, joka ei ole tästä maailmasta, toisin kuin suorituskeskeisyys.


Vapauteen Kristus meidät vapautti. Pysykää siis lujina älkääkä alistuko uudelleen orjuuden ikeeseen. * Armosta Jumala on teidät pelastanut antamalla teille uskon. Pelastus ei ole lähtöisin teistä, vaan se on Jumalan lahja. Se ei perustu ihmisen tekoihin, jottei kukaan voisi ylpeillä.**
Jeesus sanoi: " Minä olen viinipuu, te olette oksat. Se, joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, tuottaa paljon hedelmää. Ilman minua te ette saa aikaan mitään."***

Niin. On ihan erilaista tehdä asioita "omassa voimassa" kuin Jumalan avulla. Ensinmainittu tapa on uuvuttavaa ainakin pitkällä tähtäimellä, ja siihen tulee tosi helposti suorittamisen sivumaku. Jälkimmäinen tapa tehdä asiat perustuu vapauteen ja kokemukseen siitä, että minua tässä kannetaan, ja teen asioita, jotka Jumala on jo valmistanut etukäteen. On se vaan kumma!


* Gal.5:1
** Ef.2:8
*** Joh.15.5

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jokainen kommentti on ilo :)