Sivut

tiistai 18. lokakuuta 2011

Pohdintoja: Hylätyksi tulemisen pelko ja rakkauden nälkä, osa 2


Jumala ei ole luonut sinua hylätäkseen sinut!

Jumala on luonut sinut JOTTA voisi olla sinun kanssasi yhtä, yhdessä aina. Aina, eli koko ikuisuuden ja sitä edeltävän ajan, pysyvästi ja jatkuvasti. 24/7.

Ainakaan allekirjoittaneena miun ei pitäisi pelätä hylkäämistä, koska Jumala ei vain voi hylätä minua. Se ei johdu miun suorittamisen määrästä tai säälittävistä yrityksistä ansaita rakkautta. Vaan hän ei voi hylätä minua siksi, että hylkääminen ei kuulu hänen olemukseensa.
"Vaikka isä ja äiti minut hylkäisivät, Herra pitää minusta huolen." Ps.27:10


"Minne voisin mennä sinun henkesi ulottuvilta,

minne voisin paeta sinun edestäsi?
Vaikka nousisin taivaaseen,
sinä olet siellä,
vaikka tekisin vuoteeni tuonelaan,
sielläkin sinä olet.
Vaikka nousisin lentoon aamuruskon siivin

tai muuttaisin merten taa,
sielläkin sinä minua ohjaat,
talutat väkevällä kädelläsi.
Vaikka sanoisin: "Nyt olen pimeyden kätköissä,
yö peittää päivän valon",
sinulle ei pimeys ole pimeää, vaan yö on sinulle kuin päivänpaiste,

pimeys kuin kirkas valo. Sinä olet luonut minut sisintäni myöten,
äitini kohdussa olet minut punonut.
Minä olen ihme, suuri ihme,

ja kiitän sinua siitä." Ps. 139:7-14



Jumala on nimittäin se, joka tahtoo olla kanssani yhtä oman henkensäkin hinnalla. No - sen hinnan hän on jo maksanutkin... eikä ollut mikään pieni lasku se. Hän suostui kuolemaan, että minun ei tarvitsisi (enkä edes pyytänyt, miten olisin edes kehdannut?!)

Ehkäpä tässä koko jutussa on se juoni, että Jumala ei halua, että MIKÄÄN asia tulee hänen ja minun väliin. Tai hänen ja sinun. Hän ei halua, että mikään erottaisi tai edes etäännyttäisi teidät toisistanne. Mitenköhän tässä meinaa aina käydä niin, että ihminen "ihan ite" rakentaa muurin itsensä ja Jumalan väliin, ja sitten inisee että "Jumala on miut hylänny, eikä se oo koskaan miusta välittäny, eli en miekään välitä siitä. Tuskin koko partasuu-ukkoa edes on." Jos ihminen ei kadu vääriä tekojaan ja tule Jeesuksen avoimeen syliin, niin synnin muuri jää purkamatta: ero ihmisen ja Jumalan välillä pysyy, ja ihmisen hylkäämiskokemus säilyy. Vaikka Jeesus voisi purkaa tämänkin muurin heti, kun saisi ihmiseltä itseltään siihen suostumuksen.

Jeesus pitää oman osuutensa rakkaussopimuksesta 1000% varmuudella. Itse päätät, sitoudutko tähän sopimukseen. Jumala on toisaalta luonut sinut olemaan yhtä kanssaan, mutta hän ei rakkautensa vuoksi voi pakottaa sinua siihen. Suurin osa ihmisistä jättää tämän rakkaussopimuksen allekirjoittamatta, vaikka Jeesuksen nimi lukee siinä jo valmiiksi. Viimeistään kuolema on se rajapyykki, kun erosta Jumalan kanssa tulee ikuinen, jos "nimi ei ole paperissa". Kannattaa siis ottaa Jumalan rakkaus ja huolenpito vastaan vaikka heti! Siitä kun on älyttömän iso hyöty jo ennen sitä kuolemaa...

Jumala haluaa pitää siusta huolta, älä ämpyile vastaan :) Miekin yritän olla ämpyilemättä, se kun tulee niin luonnostaan. Lepää Kristuksen sylissä, hän on antanut sinulle kaikkensa - ja antaa lisää, kun otat vastaan. Armosta tulee se kaikki, ei siitä, mitä itse yrität ansaita. Hän ei hylkää sinua, älä sinäkään hylkää häntä.



3 kommenttia:

  1. Aivan mahtavaa tekstiä! Olet pukenut evankeliumin tämän päivän kielelle! Kiitos! Saanko lainata tekstiäsi seurakuntamme perhepiirissä?

    VastaaPoista
  2. Oi, no hieno kuulla että jollekin kolahti! Rukoillessani syyspimeässä iltakävelyllä tämä teema tuli aikas kirkkaana mieleen, eli enpä voi itselleni kunniaa ottaa. Saa ihmeessä viedä eteenpäin :) Siunausta viikkoosi!

    VastaaPoista
  3. Amen! Upeaa, selkeätajuisesti kerrottua evankeliumia ja kaiken kaikkiaan rohkaisevaa tekstiä. Kiitos ♥

    VastaaPoista

Jokainen kommentti on ilo :)