Sivut

maanantai 14. marraskuuta 2011

Joutavaa höpinää: mahan kanssa painimista


Nyt kun on näin paksussa kunnossa, niin ymmärtää sen, miksi raskaana olevilla on ns. etuajo-oikeuksia. Miten voi pelkän mahan kantaminen olla niin työlästä? mietin silloin kun itse en ollut kokeillut. Sehän siinä on, kun se ei ole vain massu, vaan itku-potku-parku-hormonit, nivelien uusi jännittävä järjestelmä ja ties mitkä uudet systeemit. Keuhkot vähän puristuksissa ja nivelet kipeinä turvotuksesta. Ymmärtäkää siis, jos tällaisia lyllertäjiä väsyttää. Ei se ole tyhjästä inisemistä. Miulla on kaikesta mainitusta huolimatta hyvä olo, paitsi jos riehun itseni yliväsyneeksi. Lääkkeitä olen saanut ison kasan, mutta kun ne ottaa kiltisti, niin mikäs tässä ollessa. Insuliinilta sentään säästyin, tosin ehkä vain toistaiseksi.

Miulla olisi alkanut mahaloma viime perjantaina. Tänään töissä ihmettelin, että voi kun olisin ymmärtänyt jäädä lomille ajoissa. No - luvattu, mikä luvattu. Onneksi meidän opiskelijat ovat ihania, samoin kuin työ ylipäänsä. Töiden jälkeen sitten maataan sohvalla ja kuolataan rinnuksille nätti uniläiskä. Sitäpaitsi mie vielä pyöräilen töihin! Tuumailin, josko synnyttämäänkin voisi kävellä :D Eihän tästä ole kuin kilometri (ylämäkeen).

6 kommenttia:

  1. Hehei no mikä ettei! Mäkin kävelin sieltä "Mallan" parkkipaikalta ja naureskelin että hihhei näin sitä kävellään, ekalla kerralla ku sain itteni hilattua autosta pyörätuoliin supistuksineni :D Mut edellispäivänä olin silloinkin ollut vielä ihan pyöräilykunnossa, että jos aijoos kävelet niin kävelehän! :)

    Tuo on muuten elämän yks jännimpiä vaiheita, kun jää äitiyslomalle. Sitä on äitiyslomalla, mutta ei oo vauvaa. Sellainen olo kuin hypätessä ihan ylhäällä, se puolen sekunnin aika, kun on liikkumatta ilmassa ennen alastuloa. Tässä vauvan tulo ei ole se vertaus alastuloon, vaan se hassu kelluva olotila joka kestää vain hetken on äitiysloma ilman vauvaa. Sitä on koko ajan vauva mielessä, mutta siitä voi vain haaveilla. Voi tehdä sille nuttua tai katsella sen tyhjää sänkyä, ja on niin vapaa vielä tekemään mitä huvittaa. Mutta sitä ei tajua kuin vasta jälkeenpäin :D

    VastaaPoista
  2. Ah, on niin tuoreessa muistissa esikoisen ja kakkosen odotusajat! Voimia ja tsemppiä odotuksen viimemetreille! Olet Jumalan turvallisissa käsissä. Nauti nyt yksin tekemisen ihanuudesta. Seuravaan kerran voit nauttia siitä vain pienissä pätkissä, kun uskallat/kehtaat/viitsit antaa lapsen hetkeksi isin/mummin/kummin hoitoon.

    VastaaPoista
  3. taina: kuulostaapa osuvalta kuvaukselta! ilmankos sieppaa masun pohjasta :D
    silppu: mikäs tässä muhkeana ollessa, kun koko talous pyörii juuri minun kupuni ympärillä ;)
    tulppaanityttö: auttaisikohan kantoliina asiaa, niin ois kädet vapaana :D

    VastaaPoista
  4. Kantoliina ei auta jos haluaa tiskata, käydä suihkussa, pestä naaman, tehdä kuumaa ruokaa (itse en juuri saadun palovamman jälkeen varmasti ikinä tee vauvan kanssa enää ruokaa), kutoa tai virkata muutoin kuin kädet suorina eteenpäin, päästä bussissa ilmaseksi.. mut muuten liina on kyllä kiva =)

    VastaaPoista
  5. Pahus :D Nyt menee suunnitelmat uusiksi...

    VastaaPoista

Jokainen kommentti on ilo :)