Sivut

torstai 19. tammikuuta 2012

Phdintoja: Ajan laillinen omistaja

Ukkokulta tuossa aamukahvilla totesi, että "ihminen kuvittelee herätessään olevansa 24 tunnin laillinen omistaja, kunnes jokin palauttaa hänet todellisuuteen". Se voi olla vaikka lapsen saaminen, joillakin jopa koiran hankkiminen (niitä pitää villien huhujen mukaan käyttää silloin tällöin pissittämässä.)

Hyvä huomio on peräisen C.S.Lewisilta. Loistavassa kirjassa "Paholaisen kirjeopisto" kokenut demoni neuvoo pienemmälle pirulle keinoja riistää ihmisen sielu. Yksi monista kikoista on yrittää saada ihminen uskomaan, että hän todellakin on päivittäisen 24 tunnin laillinen omistaja. Hän elää vain itseään varten, voi tehdä mitä tahansa välittämättä muista. Puhumattakaan siitä, että ajan käyttäisi kysymällä Jumalalta viisautta tekemisiinsä.

Oli ihmisellä lapsia (/koiria/tms.) tai ei, väite 24 tunnin omistamisesta ei kai silti voi pitää paikkaansa.


Jo ennen lapsen saamista yritin aina miettiä, mitä minun kuuluisi kunakin päivänä tehdä. Olen mahdoton suorittaja, ja ajatus ajan tehokkaasta käyttämisestä ei useinkaan koidu kohdallani "Jumalan kunniaksi tapahtuvaksi lähimmäisen auttamiseksi," vaan stressaantuneeksi härveltämiseksi.

Vaikka itse en olekaan mallitapaus ajan oikeasta käyttämisestä, haluaisin omassa elämässäni pyrkiä siihen. Vaikeaa on pysyä oikeassa kurssissa ympäröivän kulttuurin tuputtaman narsistisen itsekeskeisyyden ja itsensä toteuttamisen ihanteen ja toisaalta väärällä tavalla uhrautuvan ja itseään molemmista päistä polttavan elämäntavan välillä.

Meidän vauva on lauantaina kuukauden ikäinen. Arki alkaa sujua, mutta vaatii vielä vakiintumista täysin luonteviin uomiinsa. Isoimpia oivalluksia tässä lyhyessä ajassa on ollut se, että vauva ei ole vanhempien viihdepaketti, vaan me olemme häntä varten. Täysin epäitsekkäästi, mikä tuntuu olevan hirveässä disharmoniassa ympäröivän kulttuurin kanssa. Länsimainen kulttuuri kun sanoo: kaikki MULLE heti nyt, etsi OMAA nautintoasi, kuuntele itseäsi, pla pla pla. Hyvä on itseään kuunnella, mutta miksi se tapahtuu niin usein muiden kuuntelemisen hinnalla?

Kukaan meistä ei elä itseään varten eikä kukaan kuole itseään varten. Jos elämme, elämme Herran omina, ja kos kuolemme, kuolemme Herran omina. Elämmepä siis tai kuolemme, me kuulumme Herralle. Room. 14: 7-8

5 kommenttia:

  1. Muistan aina kun vanhimmainen lapseni syntyi ja vaati ja vaati jatkuvasti minulta. Syliä, ruokaa ym. Hän opetti minulle, että Isäni edessä saan olla samanlainen. Tarvitseva.

    VastaaPoista
  2. Joo, olen sen verran köyhä että en minäkään omista 24 tuntia vuorokaudessa... Työnantaja omistaa minut aika monena päivänä 8 tuntia... :)

    p.s.kaikki 8 kalaa uivat akvaariossani oikein päin :)

    VastaaPoista
  3. Entä omistammeko edes omaa kehoamme? Tuli vaan pohdittua taas, kun eräs sukulainen lähti tänään...

    VastaaPoista
  4. Mä oon ite varmaan käsitellyt tän asian toisesta vinkkelistä. Siitä, että joku niistä 24 tunnista PITÄÄ voida kuulua mulle! Eikös.. edes joku niistä seitsemästä 24-tuntisesta?

    VastaaPoista
  5. Onpas tosi hyviä kommentteja! Kerrassaan!

    Hanna: Miulla ei mene jakeluun se, että itsekin saa olla tarvitseva ja kimittää Jumalalle. Tiedän, että niin asia on, mutta voi että kun menis tunnetasollakin kaaliin...kiitos pointista, tuo asia on sellainen että se miulta aina omalla kohdalla unohtaa.

    Silppunen: Miekin mietin tätä työ-näkökulmaa, enkä vielä keksinyt miten päin ajattelisin sitä suhteessa ajan omistamiseen :)
    Hyvä, kalat! Se yksi siis vain hämäsi... Hyvä, Silppu!

    Oskari: Mielenkiintoinen pointti! Näin äkkiseltään tuntuisi, että ei me omisteta sitäkään...samalla logiikalla kuin ei omisteta aikaakaan. "Niin minä Jumalan armahtavan laupeuden kautta kehoitan teitä, veljet, antamaan ruumiinne eläväksi, pyhäksi, Jumalalle otolliseksi uhriksi; tämä on teidän järjellinen jumalanpalveluksenne." Room 12:1. Osanotto, muuten!

    Taina: Mitä se "mulle kuuluminen" on? Mie en tiiä. Mutta mitä VAPAA-AIKAAN tulee, niin oot kyllä todella sen ansainnut (voiko aikaa ansaita???)

    VastaaPoista

Jokainen kommentti on ilo :)