keskiviikko 29. helmikuuta 2012

Lastenlevyn kuvitus ja eläinhahmot



Ihan siksi pitää jakaa tämä, kun nuo eläinhahmot ovat miun suunnittelemat. Mie siis vain piirsin ne, ja muut hoitivat ns. likaisen työn. Samoin kaikki piirroskuvitukset mitä tässä näkyy, ovat miun käsialaa. Eikun vaan levyä kuuntelemaan, on siinä sitten tosi tutunnäköisellä käsialalla tehty kansivihko :D

sunnuntai 26. helmikuuta 2012

Akvaarion uusi elämä

Miulla on ollut useamman vuoden akvaario. Se olikin oikein ihana ja piristävä valonlähde varsinkin talvisin. Mutta sitten iski sinilevä... ja se oli sen akvaarion menoa. Varmaan yhteensä kaksi vuotta tappelin leväongelman kanssa ja tein jopa kertalaakipuhdistuksia, perustin koko akvaarion uudelleen kalojen joukkokuolemasta huolimatta. Eeli löysi miulle hyvän vinkin, jolla sinilevän olisi saanut eliminoitua: vetyperoksidilla. Vinkki oli mainio, mutta viimeisilläni raskaana ja sitten vauvan kanssa ei ollut energiaa sellaiseen. Niinpä lahjoitin loput kalaparat ystävälle Kuopioon ja pistin akvaarion täysin uusiksi:


Päädyin kaktuksiin, koska kosteampaa ympäristöä vaativat kasvit kuulemma keräävät ötököitä näin kasvihuoneellisissa olosuhteissa. Muuten tässä olisi kelvannut esikasvattaa ensi kesän kukat. Taidan päätyä suorakylvöön. Ja lasiseinät sitäpaitsi suojaavat pieniä käsiä tarttumasta piikkeihin (siihen on kyllä vielä aikaa ainakin puoli vuotta...)


Tämä "Drama Queen" pääsi nyt esille, kuten draamakuninkaallisen kuuluukin. Tein tämän rakusavityön joitakin vuosia sitten.

perjantai 24. helmikuuta 2012

Virkkailuja

Lapsiparka...

Virkkasin meidän maitomiehelle pari nallea. Lisää on tulossa, koska suunnittelin tekeväni niistä mobilen vauvansängyn yläpuolelle. Miulla on ollut lainassa amigurumi-kirjoja, mytta ei miusta ole ohjeiden seuraajaksi. Hauskempi on väkertää langoilla omin päin ja katsoa, mitä sieltä syntyy. Näiden nallejen nimet on HUU ja HÄYYYY, koska ne sanat tämä ruuneperi, 2kk, jo osaa sanoa.

maanantai 20. helmikuuta 2012

Vuoden mutsi-läiskä

Sain tällaisen HannaKonnalta, kiitos :)


1.Tunnen itseni Vuoden mutsiksi kun...

Oikeastaan en tunne, mutta ainahan voin olla vuoden mutsi siksi, että meidän vauva on vielä niin tuores.

2. Lapsiperhe-elämässä haasteellisinta on...

Kahden kuukauden kokemuksella: se, että pitäisi riittää.

3. Suurin lapseltani saama kohteliaisuus on se, kun hän...

Hymyili minulle ensitöikseen aamulla.

4. Kello 12 yöllä olen yleensä...

Nyytin vieressä unta odottamassa.

5. Kello 8 aamulla olen yleensä...

Nyytin vieressä unta odottamassa (eli yritän epätoivoisesti jatkaa omia uniani, kun toinen haluaisi jo aktivoitua).

6. Haluaisin sanoa lasteni isälle...

Tykkään siusta.

7. Haluaisin sanoa omalle äidilleni että...

Saat anteeks.

8. Viimeksi kiroilin, kun...

Olin väsynyt ja vihainen jostain.

9. En ole koskaan osannut...

Käyttää ostamiani kestovaippoja.

10. Parasta, mitä housut jalassa ja ilman lapsia voi tehdä, on...

Jos väsyttää, niin ottaa torkut.

Laitan tämä etiäpäin vaikkapa tuota... toiselle Hannalle TÄNNE.

lauantai 18. helmikuuta 2012

Idea hakusesssa


Ajattelin, että olisipa mukavaa kirjoittaa jotakin viisasta blogiin, mutta nyt ei lähde. Sen sijaan olen kiukutellut aamun vauvan kanssa ja sammunut puolentoista tunnin päikkäreille jo ennen puolta päivää. Jospa tämä päivä tästä nyt lähtisi vähitellen paremmin käyntiin. Vauva-parka nukkuu tässä sylissä, mikä lie pieru mahassa hänellä kun nyt ei kelpaa kuin äidin syli.

Aurinkoista viikonloppua kaikille! Kevät sieltä tulla ryllistää.

maanantai 13. helmikuuta 2012

Hienoa ystävänpäivää!

Tämä ystävänpäivä-keksintö lienee jenkkien ja postin keskinäinen juoni, mutta IHANAA YSTÄVÄNPÄIVÄÄ KAIKILLE silti :) Kiitos kun jaksatte täälläkin käydä aina kurkkimassa miun pöpinöitä.



Ihminen on tosista ihmisistä tehty, sanoi joku jossakin.

perjantai 10. helmikuuta 2012

Pohdintoja: Ajanhukkaa



Käännä katseeni kauas kaikesta turhasta, anna minun elää ja kulkea sinun tietäsi.
Opeta meille, miten lyhyt on aikamme, että saisimme viisaan sydämen.*


Netissä kun on tarpeeksi kauan kerrallaan, niin tulee tosi levoton olo. Ja jotenkin hirmu merkityksetön. Hirveän turhaa kaikki facebookkailut ja muut. Havahduin tänään siihen, miten sosiaalisen median tietty narsistisuus tunkee niin salakavalasti omaankin toimintaan: vauva oli sylissä (kitisi ja änisi), enkä malttanut antaa hänelle huomiota, koska käsittelin nettijulkaisuja varten valokuvia hänestä. "Voi miten söpö kuva tämäkin, säädänpä vähän valoisuuskäyriä..." samalla, kun se todellinen ihminen sylissäni haki katsekontaktia. Yritti kovasti olla olemassa ihan omana itsenään eikä vain edustavan valokuvan kohteena mamman profiilissa. Voi minua.

Nettiin hukkuu niin helposti. Varsinkin kun on vähän väsähtänyt eikä uskalla aloittaa mitään erityisempää projektia, kun tietää että vauva kuitenkin kohta herää tai turauttaa mahtitortut.

Sitten kannattaa istahtaa sohvalle ja olla vaikka vaan hiljaa. Tai mennä ulos. Mie tein molemmat ja sorruin ostamaan suklaalevyn. Voi miun hedonistista elämääni.


*Ps.119:37
Ps. 90: 12

maanantai 6. helmikuuta 2012

Muistoksi


Minulla oli ihana taidetta opiskeleva luokkakaveri AMK:ssa. Hän on juuri kuollut syöpään, mikä on suuri menetys. Hän oli ihanan värikäs, todella sydämellinen ja lämmin, rakastettava persoona. Ja yksi lahjakkaimmista. Syvä osanottoni.

keskiviikko 1. helmikuuta 2012

Kiitollisuuden aihe


Kiitä Herraa, minun sieluni...




...Herra, minun Jumalani, sinä olet ylen suuri...

...valkeus ja kirkkaus on sinun pukusi.

Ps.104:1