Sivut

sunnuntai 21. lokakuuta 2012

Lokakuun kauniita puolia


Jos vääntää luontaisen asenteensa optimaaliin asentoon, niin JOPA lokakuusta voi löytää jotakin kaunista.

Esiin erehtyvä auringonpoikanen, jonka ohikiitävä valonripe tuottaa moninkertaisen onnentunteen.




Kymmenen kuukauden ikään ehtinyt pikkumies.













Kalpea sää, joka odottaa lunta, tuoksuu nollakelille.







Iloa alkavaan viikkoon!

3 kommenttia:

  1. Suloinen pikkumies♥
    Teikisi mieli rutistaa syliinsä...:)

    VastaaPoista
  2. Hih, meitä on moneksi. :) Mun mielestä taas syksy on kaunein vuodenaika, vaikka tää syksy onkin ollut turhan sateinen. Onneksi on ollut kiirettä, niin ei oo ehtinyt sitä harmittelemaan. :)

    Kauniita kuvia ja suloinen pieni mies!

    VastaaPoista
  3. Irmastiina: mie voi rutistaa siunkin puolesta ;)

    Leena: Syksyssä kauneuden näkeminen vaatii ehkä toisenlaista kypsyyttä, kuin rönsyävän ja päälletunkevan kesän fanittaminen - sehän työntää silmät,korvat, suun täyteen kaikkea ihanuutta sekunnin murto-osassa. Syksyllä pitää ehkä pysähdellä vasiten katsomaan, mita kaikkea hienoa sitä onkaan.

    VastaaPoista

Jokainen kommentti on ilo :)