Sivut

sunnuntai 23. kesäkuuta 2013

Puolitoistavuotias


Olipa hyvä, että ehdin räpsäistä edes muutaman otoksen mukulasta merkkipäivän tiimoilta. Tätä ennen naama oli kuin Notre Damen kellonsoittajalla itikanpuremien vuoksi. 

Kasvot ehtivät olla siloiset vain jokusen päivän: tänään poika juoksi silmänalusensa suoraan terävään pöydänkulmaan. Voi sitä huutoa kirkon perällä, ei johtunut karismaattisesta saarnasta se. 

Kirkossakäyminen on nykyään niin lokoisaa, kun voimme lompsotella korttelin päähän luterilaiseen kirkkoon. On niin idyllistä, kun kirkonkellot kutsuvat!



Tässä myös yleispäteviä touhukuvia. Potretteja en ehtinyt ottaa tämän kummemmin, vauhtia oli liikaa ja kärsivällisyyttä vastapainoksi liian vähän.


Kirkon kupeen kääpiövuorimännyt muodostavat pikkuruisen seikkailumiljöön.


Juhannuskylpylä grilliherkkujen äärellä ei ollutkaan 100% varmuudella tarpeeksi viihdyttävä.

3 kommenttia:

  1. Onpas poika jo iso!
    Se on hyvä, että touhua riittää ja varmasti vielä lisääntyy, kun hetken vielä kasvaa...:))

    VastaaPoista
  2. No onpas tosiaan isoo pojankloppi tuo!

    VastaaPoista

Jokainen kommentti on ilo :)