Sivut

sunnuntai 18. toukokuuta 2014

Kollaasi (Luova lauantai- haaste 149)


"Myötätuuleen" on aihe Luovan lauantain uusimmassa haasteessa. Mielikuvani kaiken maailman purjeveneistä ja rakastuneista pareista sai hyyn soimaan selkäpiissäni. 

Halusin siis lähestyä aihetta hieman abstraktimmin. Kollaasi on kyseessä. Akryylivärejä, syväpainografiikkaa (polymeerigravyyri), mustekyniä ja huopakyniä käytetty. Kaikki on itse tehtyä.


Tämä työ on selvä vastinpari yhdelle jo aiemmin julkaisemalleni työlle. Pidän siitä ehkä hieman enemmän:


Tarkkaavainen lukija huomaa, että grafiikanvedos on pistetty puoliksi näihin kahteen työhön.

 Linkitin myös SUNDAY SKETCHES-sivuille.

Ja allekirjoittanut toivottaa mahtavia kelejä! Lähdenpä tästä pakkaamaan leirikoulua varten. Ahvenanmaa kutsuu!

perjantai 16. toukokuuta 2014

Pari virkattua otusta


Talven mittaan virkkasin pari ölliäistä. Pallokalan tein kotiväelle, koska työkaverille tekemäni iso möhkäle jätti meille pallokalavajauksen.


Tämä köllöttävä suursyömäri lähti arpajaisvoitoksi.



Haaste


Sain haasteen Larissalta Unelmien vuokrakämppä -blogista.


 1. Ensin pitää kirjoittaa itsestään 11 asiaa.
 2. Seuraavaksi on vastattava haasteen lähettäjän 11 kysymykseen.
 3. Kolmanneksi on haastettava 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa ja
 heille pitää keksiä 11 kysymystä vastattavaksi.
 Takaisin ei sovi haastetta viskoa.

Eli 11 asiaa minusta:

 1. Meillä soi melkein koko ajan musiikki aina black metalista klassiseen ja progeen. Isäntä pyörittää levyjä, mutta minä en niihin koske. Musamakuani koulitaan siis ulkoapäin. Ehkä joskus vielä ostan Amorphiksen bändipaidan. Tykkään!

 2. Jännitän ensi syksyn töitä tai niiden puutetta hirveesti. Virka avattiin hakuun juuri. KÄÄÄÄK!

 3. Lukiolaisena tiesin kaikesta kaiken ja halusin näyttää Lumenen mallilta. Nykyinen minäni tuskin sietäisi silloista minääni montaakaan hetkeä.

4. Minulla on ollut noin vuoden ajan 30:n kriisi, vaikka ennen en moiseen uskonut. Menipä nyt sekin matto jalkojen alta. 

 5. Ennen minua luonnehdittiin iloiseksi ja energiseksi ja superpositiiviseksi. Tunsivatko nämä ihmiset minut? Luonnehtusivatko nämä ihmiset minua vieläkin näin, vai oudoksuisivatko he nykyistä arkirealisen rehellistä, kurttuotsaista minääni?

 6. En innostu lapsista ja koirista puhumisesta. Tunnen usein olevani tästä syystä vinossa ympäröiviin ihmisiin nähden. Varsinkin leikkikentällä koen muukalaisuutta. 

 7. Matkustaminen tympii ihan rutosti ensimmäisenä matkapäivänä.

 8. Silti olen lähdössä kesällä Lontooseen, koska siellä asuu täditettäväni. On ihanaa olla oikeasti Satu-täti.

 9. Olen pelännyt henkeni puolesta Pohjois-Thaimaan vuoristoteillä myrskyssä pikkuruisen kotteron kielitaidottoman kuskin kyydissä.

 10. En syönyt sillä reissulla torakoita, mutta sain kymmenet Suomessa uskomaan päinvastaista. Se oli valehtelukilpailu. Voitin.

 11. En usko kovin monen blogin lukijan jaksaneen lukea tänne asti ;) Olisin voinut yrittää olla mielenkiintoisempi.



 Vastaukset Larissalta tulleisiin kysymyksiin:

1. Lempivuodenaikani: kesä. Antaa kaiken heti. Muiden vuodenaikojen estetiikan tajuaminen edellyttää enemmän kypsää ponnistelua.

 2. Maalla vai kaupungissa: kaupungissa käytännön syistä. En halua joutua autolliseksi. Pyörällä pitää päästä! Maalla tosin sielu lepää.

 3. Miksi bloggaan: päässä on joskus ajatuspieru, jolla haluan kiusata muitakin. Taidehommissa blogi on näpsäkkä, mutta ei toki korvaa näyttelyitä.

 4. Mielestäni hyvä blogi: hyvin kirjoitettu, hyvin + omaperäisesti ajateltu ja taidolla kuvitettu.

 5. Suklaa vai salmiakki: Haaaaa! Suklaaaaaa :D

 6. Lempieläimeni: lihaisa norppa.

 7.Mitä kaikkea kierrätän: hyviä ideoita.

 8. Lempiaineesi koulussa: kuvis, kässä, äikkä, uskonto, historia. Olin niin koulumyönteinen, että vain pari ainetta tympi. Kotitaloudesta esim. sain vain seiskan. Olisin ansainnut vähemmän.

 9. Lempihedelmä: mikä vain tuore ja tarpeeksi kypsä. Ei avokado, mutta muut.

 10. Lempisovellukseni älypuhelimessa: ei ole. En käytä. Minulla on tabletti ja tavallinen tietokone kotikäytössä. Kuvat otan kunnon järkkärillä. Puhelimeni pitää olla seinään heitettävissä ja autolla yli ajettavissa sekä pesukoneessa pestävissä. Lisäksi niskavillani pörhistyvät, kun joka nurkalla on epäsosiaalisen median kimpussa epä-älyllistä "seuraelämää". Naperoita voi istua kymmenen rivissä vaihtamatta keskenään yhtään sanaa face-to-face. Puhelimen "todellisuus" kiinnostaa näitä enemmän kuin todellisuus ympärillä. Kohta live-seuraa saa enää mielisairaalasta, kun emme enää kykene normaaleihin ihmissuhteisiin. Kunpa jo etiketti älypuhelimen käytössä tiukentuisi. Emmehän enää vastaa kännykään konserteissakaan, kuten saattoi vielä 90-luvulla tapahtua. Siksi en käytä älypuhelinta. Löytäisin kuitenkin itseni fossiloituneena ja elämäni menettäneenä sen ääreltä, koska kyllähän se pirskatti koukuttaisi!

 11. Hulluinta, mitä olen tehnyt: monesta jutusta valitsen tähän sen kerran, kun opiskelijana käytin vuoden opintolainan verran valuuttaa päästäkseni kuukaudeksi reissuun täysverisen narsistin kanssa toiselle puolelle maapalloa. Se oli v-i-r-h-e. (Onneksi se ei ollut lainarahaa, vaan kuvituspalkkio.)

Haastan heidät: 

1. Doctor Universalis et Mirabilis (siis meidän levynpyörittäjä-isäntä)
2. Pikku Silppu
3. Millin
4. SusuPetal
5. Pulmu
6. Eija
7. Mia
8. Usva
9. Aino
10. Leena
11. Ritva

Ja nyt kysymykset haastetuille!
 1. Jos olisit reportteri, minkä asian toisit ensimmäisenä päivänvaloon muiden pällisteltäväksi?
 2. Mikä aamulla tympii eniten?
 3. Lempifilosofisi, miksi?
 4. Millä perusteella valitset kirjan iltalukemiseksi?
 5. Jos sinun pitäisi opettaa koulussa, minkä aineen opettaja olisit?
 6. Jos olisit diktaattori, minkä asian tekisit pakolliseksi Suomessa?
 7. Saman diktatuurin nojalla: Minkä yksittäisen asian kieltäisit?
 8. Asia, jonka logiikkaa et ole ymmärtänyt yrityksistä huolimatta.
 9. Millainen on unelmiesi taideteos, jonka haluaisit saada tehdyksi?
 10. Mikä yleinen tavoittelun kohde ei kiinnosta sinua yhtään?
 11. Uskotko onnellisuuteen ja mitä se on?


sunnuntai 11. toukokuuta 2014

Pari korttia, kollaasi ja askarteluvinkki



Äitienpäivän kunniaksi askartelimme 2v 5kk poikani kanssa mummille kollaasin. Kekkosen kuvan poika halusi välttämättä itse mukaan. Hassua, koska hän oli viimeksi nähnyt sen talvella laatikossani. Mutta muisti sen! "Pittää jaittaa Kekkonen tähän! Missä on Kekkonen?! Kekkonen pittää saaha." Että tässä siulle Kekkonen, mummi-kulta.



 Tämän ikäisen kanssa ei saksien tai liiman käyttö ole vielä kovin itseohjautuvaa. Lahjasta tuli silti upea (minun mielestäni).
- Tarvitset kartonkia pohjaksi. Tämä on A5.
- Liimaa itse pohjalle taustakuvaksi värillinen suorakaide (esim. A6).
- Leikkaa eri materiaaleista kolmioita, neliöitä tai vaikkapa ympyröitä.
- Taaperolle voi antaa valmiiksi leikatut palat käteen yksi kerrallaan. Levitin niihin liiman valmiiksi. Mussukka saakoon tehdä sommitelman aivan itse. Tulee sitten hänenkin kädenjälkensä mukaan.
- Lopputuloksen hyvyys löi minut lähes ällikällä. Kaverihan osaa! Vaikka kovasti teki mieli mennä itse sorkkimaan asetelmaa, niin hyvä kun en mennyt.


Itse askartelin huomattavasti konventionaalisemmat kortit. Ensimmäinen kortti lähti täditettävälleni. Hän on jo kuukauden ikäinen, eli olen jälkijunassa pahasti. Tässä on kiiltokuva, kuvakirjasta leikattu tausta, siirtokuvapitsiä reunoissa ja kankaisia kukkia strassein.



Ja tein vielä tällaisen maskuliinisemman kortin. Varmaan mopokortin suorittaneelle sopii kuin jakoavain kouraan. Koneita on ole piirtänyt yhtään ikinä, mutta tästä ensimmäisestä tuherruksesta tuli sen verran hyvä, etten kehdannut roskikseenkaan laittaa. Pitää harjoitella! En edes tiedä, onko tämä mopo vai kevari vai mikä. Taaperon pieni muovilelu oli mallina.


Ihastuttavaa kesää kaikille! Pian on Suvivirren aika.

sunnuntai 4. toukokuuta 2014

Vanha grafiikanlehti Luovan lauantain merkeissä


luovalauantai.blogspot.fi/2014/05/haaste-148.html Luovan lauantain aiheena oli ♥. Olen ollut kipeänä ja ajatukset jumittavat. Katseeni osui seinällä roikkuvaan opiskeluaikaiseen grafiikanlehteen. Jotain tällaista haluaisin aiheseen liittyen esitellä, joten samapa laittaa "antiikkia" kehiin. Pidän tästä postikorttikokoisesta etsaus ja akvatinta -tekniikalla tehdystä työstä yhä. Jospa seuraavaan Luovikseen saisi  tehtyä jotakin uutta.




torstai 1. toukokuuta 2014

Kevät, uuden alku


Kevät on uuden alun aikaa.


Liityimme pääsiäisenä koko perhe luterilaiseen kirkkoon. Toimelias 2-vuotiaamme kastettiin samalla. Kimpun sidoin hänelle itse.




Tässä h-hetki. Tilaisuus oli lämminhenkinen ja siitä jäi todella hyvä mieli. Lapsikastetta on meillä pohdittu hyvin kauan, eikä se ollut meille mikään pieni asia taustamme vuoksi. Aihe on herättänyt paljon keskustelua ja saa herättää jatkossakin.

Kuva: Anni Rask; kuvankäsittelyn tein itse.




Kevätaurinko luo toivoa talven pölyttämään mieleen. Pihallamme pursuaa ihana  keväkellomätäs. Siihen eivät onneksi kajoa edes edellisen postauksen rusakot. 

Armo on uusi joka aamu, oli sitten kevät, kesä, syksy tai talvi.