Sivut

maanantai 22. helmikuuta 2016

Muistojen prosessointia luonnostellen, osa 2

Jatkoin luonnostelua. Viiden sentin korkuinen pino valokuvia on nyt tavalla tai toisella tuherrettu. Kaikenlaista muhjua mielen sopukoista nouseekin. Yritän levitellä pöydälle käsiteltäväksi mahdollisimman paljon unohdettua hyvää ja pahaa. Otin itseäni niskasta kiinni ja piirsin jopa muutaman teiniaikojenkin valokuvan, voi kamala, minkä näköinen sitä on ollut. Ei ihme, että niiltä vuosilta ei minusta kuvia edes ole! Näitä kaikenkarvaisia taltiointeja nyt sitten koetan itselleni jäsennellä. Mielenkiintoista on mm. miettiä, mitä kuvan ottaja on halunnut kuvassa olevan. Nyrpeä ilme kasvoilla yllätetyt sukulaiset ovat myös tahattoman huvittavia, vaikka haudassahan suurin osa kuvien henkilöistä jo on.

keskiviikko 10. helmikuuta 2016

Kirjanaama


Hih, oli niin herkullinen tilaisuus, että laitan kirjanaamani tännekin. Vaikka tunginkin sen myös kirjablogiini saatesanojen kera. Tänne.


tiistai 9. helmikuuta 2016

Serigrafiaa: Valon tasapaino


Uunituoretta, tänään paistettua. Ei kun vedostettua.

Piirsin minulle rakkaan lapsuusmuiston 90-luvun perhospuutarhasta.  Taiteellisia vapauksia tietenkin otin - miljöö on hieman erilainen, enkä myöskään olisi saanut lupaa kävellä lammen reunaa. Omakuva tämä joka tapauksessa on. Työn nimi on Valon tasapaino, jossa on sanaleikin makua. Valo kasvihuoneen ikkunoissa, Valon päivänä syntynyt lapsi tasapainoilee, valoisa on myös sisäisen lapsen olo.

Serigrafia on todella mukava laakapainotekniikka. Otin seulalla vedossarjat näillä kahdella eri väriyhdistelmillä.

Muitakin saman aihepiirin töitä on tulossa. Taidenäyttely on - kuinkas muutenkaan - Joensuun kasvitieteellisessä puutarhassa Botaniassa ensi heinäkuussa.





Kumpi on kivempi värivaihtoehto?

sunnuntai 7. helmikuuta 2016

Muistojen prosessointia luonnostellen

En voinut vuosiin katsoa vanhoja valokuvia ilman kuristavaa tunnetta ja silmissä mustenemista. Nyt huomasin pystyväni siihen. Jokin kipeä on ehkä luutunut ehjäksi (toivottavasti ei virheasentoon). Otin viiden sentin korkuisen nipun omia lapsuuskuviani pöydälle ja piirsin itseni niistä jokaisesta. Tylsimmätkin asennot ja typerimmät ilmeet. Tässä minä olen. Miten pohjattoman tärkeää on tulla nähdyksi omana itsenään ja tulla sellaisenaan hyväksytyksi! Piirtelin luonnoksia nopeasti ja olen jättänyt myös VIRHEET näkyviin.

torstai 4. helmikuuta 2016

Trailereita opetuskäyttöön


Hei - pitkästä aikaa. (Linkki traileriin on tekstin lopussa.)

Olen ollut vähän kyselevällä mielellä itseni ja ajankäyttöni suhteen. Taideprokkikset etenevät hitaasti, ja toisaalta haluaisin myös kirjoittaa kirjeen, kuntoilla ja tehdä vaikka - itseluottamuksen puuttesta huolimatta - lastenkirjaa. Lastakaan en halua huomiotta jättää. Tällä viikolla olen köllöttänyt töiden jälkeen kotona ja yrittänyt vakuuttua siitä, että minun ei tarvitse suorittaa mitään. Silti tekemisen paloa on moneen asiaan. Mikä on haluamisen, intohimon ja suorittamisen välinen suhde?

No, eilen pakenin tätä ajatuskyheälmää askartelemalla trailerin 8.-luokkalaisten kirjallisuuden opettamiseen. Toimikoon se täkynä, kunhan saamme lauseenjäsenet pakettiin. Löydät videon täältä:

SADUN GENRET