perjantai 8. heinäkuuta 2016

Mukavaa kesäpäivää, toivoo Pikkukimalainen


Ukkostaa ja sataa, mutta aurinkokin paistaa ansiokkaasti. Huomasin, että ankean fiiliksen saa itselleen ihan turhaan tuijottamalla säätiedotetteita, joissa pilveä pukkaa pilven päälle. Parempi olo tulee, kun katsoo ihan itse ikkunasta. Eilenkin uutisoitiin, että oli yhtä kylmää kuin joulukuussa. Kököt! Mie istuin auringossa koko päivän, ja kun kaksi pisaraa ropsahti, kävin taidenäyttelyssä. Kun tulin ulos, paistoi taas. Iltaan asti oli lämmin, torin lämpömittari näytti +30 C!


P




Ikkuna


Ikkuna on avoin.
Aivan samoin tavoin

mieleni on aamutaivas,
kirkas, rannaton.

- Jukka Itkonen

perjantai 1. heinäkuuta 2016

Näyttely Botaniassa

Satu Laanisen taidegrafiikkaa -näyttely on alkanut!






Heinäkuu, paras aika vuodesta! Ja nyt on vuoden sisällä kolmas näyttelyni pystyssä. Tuntuu muuten ihan hyvältä. Näyttely on Joensuussa kasvitieteellisessä puutarhassa BOTANIASSA. Se sijaitsee Linnunlahden kaupunginosassa Heinäpuron tiellä raviradan, siirtolapuutarhan  ja Laululavan tuntumassa.

Näyttelyssä on esillä tekemääni  taidegrafiikkaa kymmenen vuoden (!) ajalta. Alkupään työt on tehty syväpainotekniikalla (etsaus ja akvatinta). Vuonna 2006 signeeramani työt olen tehnyt Kansalaisopiston kurssilla harrastuspohjalta. Olen aina halunnut ryhtyä kuvataiteilijaksi, intohimo on osa minua. Niinpä seuraavana vuonna 2007 hain AMK:n kuvataidelinjalle ja pääsin suureksi onnekseni sisään.

Moni näyttelyssä oleva grafiikanvedos on peräisin opiskeluvuosiltani, jolloin pääsin rajoittamattomasti käyttämään koulun grafiikanpajaa. Valmistuttuani vuonna 2011 pidin monen vuoden tauon grafiikan tekemisessä. Olen pitänyt kyllä näyttelyitä, mutta tekniikkani on perustunut piirtämiseen ja kollaasitekniikkaan. Lopulta syksyllä 2015 "palasin juurilleni" - kansalaisopiston kurssille! Viime talven jokaisena tiistaina taapersin kaupungin halki vedostamaan serigrafiaa Joensuun Grafiikanpajalle Penttilään.  Ammattilaisena oleminen harrastajaporukassa ei ollut kurjaa, ja kurssin vetäjä Johanna Turunen on hyvin ansiokas kuvataiteilija. Ei ollut hankalaa ottaa häneltä ohjeita vastaan - olenhan tottunut siihen jo alakouluikäisenä kuvataidekoululaisena.

Uusimmat työni, viime talven serigrafiavedokset, ovat melko lailla valoisia ja positiivisia. Näyttelyn synkimmät aiheet puolestaan ovat peräisin vuodelta 2009, mutta niistäkään ei tule paha mieli. Silloiset kuva-aiheet ovat kasvimaailmasta, mutta viivat pistäviä ja kulmikkaita. Tuolloin elin hyvin raskaita aikoja, mutta nyt huomaan selvinneeni niistä. Uusimmat työni ovat kirkkaita ja valoisia! Valoa kohti on tultu jo monta vuotta.





Näyttelyyn on vapaa pääsy. Botanian kasvihuoneisiin päästäkseen on toki lunastettava liput, mutta näyttelyvieraan ei tarvitse sinne mennä (tosin suosittelen sitä lämpimästi, oikeastaan trooppisesti.)

Botania on jälleen kerran lakkautusuhan alla, koska se ei pyri tuottamaan voittoa vaan olemaan olemassa itseisarvoisesti. Paikka on minulle aika rakas, pakko myöntää. Toivon, että jatkoa ajatellen keksittäisiin jokin ratkaisu!

Botanian myymälästä saa ostaa myös näyttelyssä esillä olevia töitä, niistähän on monta vedosta olemassa - kyseessähän on taidegrafiikka, jota painetaan sarjoissa. Myyntihinnasta 25% menee Botanian hyväksi.